Elegia

Avaan ensimmäisen oven.
Iso auringon valaisema huone.
Kadulla kulkee raskas auto,
se helisyttää posliinia.

Avaan oven numero kaksi.
Ystävät! Te joitte åimeän
ja tulitte näkyviksi.

Ovi numero kolme. Ahdas hotellihuone.
Näkymä syrjäkadulle.
Asfaltilla säkenöi lyhty.
Kokemusten kaunis kuona.

Tomas Tranströmer

Berceuse

(=kehtolaulu)

Minä olen muumio metsien sinisessä arkussa, lepään moottorin ja
kumin ja asfaltin jatkuvassa kohinassa.

Päivällä tapahtunut vajoaa, läksyt ovat elämää raskaammat.

Kottikärryt vierivät eteenpäin ainoalla pyörällään, ja itse missä
matkustin psyykeni hyrrässä, mutta nyt ajatukset ovat lakanneet
pyörimästä, ja kottikärryt ovat saaneet siivet.

Aikojen kuluttua, kun avaruus on musta, saapuu lentokone. Matkustajat
näkevät allaan kaupunkien kimmeltävän kuin goottien kulta.